Kauneutta etsimässä – kun antaa pikkusormen..

Kauneutta etsimässä

Tiistai 10.11.2026

Kun antaa pikkusormen, menee koko käsi…

Tänään on taas ollut sellainen päivä, että yksi ajatus on johtanut toiseen ja kohta olikin jo monta uutta suunnitelmaa vireillä. Tää on NIIN tyypillistä miulle.. 😄

Aloitettiin nimittäin miun assarin kanssa suunnittelemaan Kauneushoitola Anisialle vähän uutta ilmettä ja sisustusta.

Siitä on jo useampi vuosi, kun kuopiolainen mainostoimisto suunnitteli hoitolalleni graafisen ilmeen. Sen mukaan mie oon aika pitkälti mennytkin. Ja hyvä ilmehän se on edelleen, mutta jo jonkun aikaa miulla on ollut sellainen tunne, että jotain voisi muuttaa.

Ei mitään valtavaa mullistusta, vaan vähän pehmeyttä, lämpöä ja sellaista tunnelmaa, joka tuntuisi vielä enemmän miulta.

Onhan tuo hoitola miulle rakas paikka. Siellä on tullut vietettyä melkoinen määrä tunteja, kohdattua ihmisiä ja kuultua monenlaisia elämäntarinoita. Haluaisin, että se tuntuisi myös ulospäin sellaiselta paikalta, jossa on hyvä olla.

No, tiijäthän sie, miten siinä käy, kun antaa pikkusormen. Kohta menee koko käsi! 😂

Sisustussuunnitelmista siirryttiin nimittäin sujuvasti nettisivujen uudistamiseen. Pitäisi miettiä uusia kuvia, kirjoittaa tekstejä uudelleen ja vähän pohtia koko sivuston ilmettä.

Ja kun mie innostun jostain, niin eihän niitä ideoita meinaa saada loppumaan!

Toki kaikki tämä vie aikaa. Eikä nämä asiat ihan itsestään valmistu, vaikka assari onkin hyvänä apuna. Välillä pitää opetella uusia asioita, kokeilla, erehtyä ja aloittaa uudestaan.

Mutta mie tykkään kehitellä uutta. Ja tykkään myös oppia uutta. Ajattelen, että niin kauan kuin on utelias ja valmis kehittymään, pysyy jotenkin mukana tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Enkä mie halua tehdä asioita vain siksi, että niin on tehty aina ennenkin.

Haluan, että miun tekemisessä näkyy se, kuka mie oon tänään. Eihän ihminenkään pysy samanlaisena vuodesta toiseen.

Saa nähdä, millainen Anisiasta vielä tulee. Ainakin suunnitelmia miulla riittää! 😄

Mutta tapahtui tänään jotain ihan konkreettistakin!

Miun valkoinen menopeli sai nimittäin talvirenkaat alleen. Ja täytyy kyllä kehua paikallista rengasliikettä, sillä homma hoitui todella nopeasti.

Taas tuli mieleen, miten tärkeää on käyttää oman kylän palveluita. Meillä täällä pienellä paikkakunnalla ei ole itsestäänselvyys, että palvelut säilyvät. Jos halutaan, että niitä on jatkossakin, niin niitä pitää myös käyttää.

Ei se oman kylän elinvoima synny pelkästään sillä, että toivotaan palveluiden säilyvän.

Nyt mie istun olohuoneessa ja katselen Unelmakoti Sisiliassa -ohjelmaa. Samalla kuuntelen toisella korvalla puhelua Italiasta. Sielläkään ei kuulemma enää T-paidassa tarkene, eli syksy se on saapunut sinnekin.

Tosin lunta ei taida olla siellä luvassa, toisin kuin tänne meille tällä viikolla.

Hrrrr! 🥶

Pelkkä ajatuskin sai palelemaan.

Taidankin tästä nousta ja laittaa puita uuniin. Onneksi kaikkia asioita ei tarvitse uudistaa. Puilla lämpiävä uuni on aika hyvä keksintö ihan tällaisenaan. ❤️

Mukavaa tiistai-iltaa siulle!

Inka 💚